torstai 13. marraskuuta 2014

Hyvästit

Heipsan kaikki! 

Tänne en olekaan hetkeen mitään kirjoitellut. Työt ja muutamat muut asiat ovat vieneet aika paljon huomiotani. Kirjoitusinto myös katosi hetkeksi tuossa kesän lopulla, kun jouduimme jättämään hyvästit kanillemme Atsalealle. 

Atsalealla todettiin viime vuoden joulukuussa selässä ensin venähdys ja ajattelimme, että venähdys paranee levolla. Hieman myöhemmin, kun kani alkoi hyppiä oudosti ja laahasi vasenta takajalkaansa, vein kanin uudestaan eläinlääkäriin. Tällä kertaa tuomioksi tuli alaselän rappeuma, joka pahimmassa tapauksessa johtaisi alaraajahalvaukseen. Atsalea sai kipulääkettä ja lääkäri määräsi sille paljon lepoa; ensin 3 vk vain häkissä ja sen jälkeen asteittain takaisin normaaliin liikkumiseen. 

Kevään koittaessa näytti jo siltä, että Atsalea olisi parenemaan päin, mutta sitten takajalka alkoi taas laahata ja Atsalea ei pystynyt enää edes hyppäämään sen häkissä olleen mökin päälle. Mökin katto oli aina ollut Atsalean lempipaikka. Lääkäri määräsi uusia kipulääkkeitä joita sai antaa, jos kani vaikuttaisi kipuisalle. Atsalea kuitenkin söi, joi ja oli muutenkin oma häijy itsensä koko lopputalven ja alkukesän. Lopulta, yhtenä loppukesän aamuna Atsalea ei enää pystynyt hyppimään tai edes kävelemään kunnolla, se ei pystynyt pesemään itseään tai tekemään muutakaan normaaliin ja hyvään kaninelämään kuuluvia juttuja. Konsultoimme eläinlääkäriä ja tulimme lääkärin kanssa siihen tulokseen, että Atsalean olisi parempi päästä sateenkaarisillalle ja sieltä taivaallisille porkkanamaille.

Niinpä sitten 23.7.2014 Atsalea vaipui ikuiseen uneen. 


2 kommenttia:

Saija Sasetar kirjoitti...

Voimahaleja ♥
Toivottavasti pitkäkorva mussuliinilla on hyvät oltavat herkullisilla porkkanamailla!

~ Frillycakes ~

Ruusu kirjoitti...

Kiitos! Tiedän, että päätös oli oikea ja Atsale elää kuitenkin aina muistoissa :)