Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläinlääkäri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläinlääkäri. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. marraskuuta 2014

Hyvästit

Heipsan kaikki! 

Tänne en olekaan hetkeen mitään kirjoitellut. Työt ja muutamat muut asiat ovat vieneet aika paljon huomiotani. Kirjoitusinto myös katosi hetkeksi tuossa kesän lopulla, kun jouduimme jättämään hyvästit kanillemme Atsalealle. 

Atsalealla todettiin viime vuoden joulukuussa selässä ensin venähdys ja ajattelimme, että venähdys paranee levolla. Hieman myöhemmin, kun kani alkoi hyppiä oudosti ja laahasi vasenta takajalkaansa, vein kanin uudestaan eläinlääkäriin. Tällä kertaa tuomioksi tuli alaselän rappeuma, joka pahimmassa tapauksessa johtaisi alaraajahalvaukseen. Atsalea sai kipulääkettä ja lääkäri määräsi sille paljon lepoa; ensin 3 vk vain häkissä ja sen jälkeen asteittain takaisin normaaliin liikkumiseen. 

Kevään koittaessa näytti jo siltä, että Atsalea olisi parenemaan päin, mutta sitten takajalka alkoi taas laahata ja Atsalea ei pystynyt enää edes hyppäämään sen häkissä olleen mökin päälle. Mökin katto oli aina ollut Atsalean lempipaikka. Lääkäri määräsi uusia kipulääkkeitä joita sai antaa, jos kani vaikuttaisi kipuisalle. Atsalea kuitenkin söi, joi ja oli muutenkin oma häijy itsensä koko lopputalven ja alkukesän. Lopulta, yhtenä loppukesän aamuna Atsalea ei enää pystynyt hyppimään tai edes kävelemään kunnolla, se ei pystynyt pesemään itseään tai tekemään muutakaan normaaliin ja hyvään kaninelämään kuuluvia juttuja. Konsultoimme eläinlääkäriä ja tulimme lääkärin kanssa siihen tulokseen, että Atsalean olisi parempi päästä sateenkaarisillalle ja sieltä taivaallisille porkkanamaille.

Niinpä sitten 23.7.2014 Atsalea vaipui ikuiseen uneen. 


perjantai 6. syyskuuta 2013

Pupun päiväunet

Hei!

Odessa nukkui tänään hyvin sikeitä päiväunia. Niin sikeitä, että sain rauhassa napsittua siitä monta kuvaa sen heräämättä. Mahtoi olla makoisat unet.

Kyljellään reporankaisen rentona makaava kani on yksi maailman suloisimpia näkyjä. Pieni valkea masu paistaa luottavaisesti katsojan ihailtavaksi, korvat sojottavat vähän minne sattuu ja rintakehä kohoilee vain hiljakseen, rauhallisesti.



Puppan mahtavien unenlahjojen ihailun lisäksi meillä on muitakin hyviä uutisia. Kävimme tänään Linnunmäessä jälkitarkastuksessa  - on näet kulunut tasan kuukausi siitä, kun Odessalla oli ähkyn oireita. Tällä kertaa saatiin kanille terveen paperit, mikä on tosi hieno asia. Olen helpottunut ja onnellinen. Minun pitää vielä tarkkailla Odessan papanoita ja syömistä mahdollisen ripulin tai hammaspiikkien varalta, mutta noin muuten ollaan kuivilla vesillä. Varmaankin joudutaan vielä käyttämään Odessaa hammaspiikkien poistossa sen elämän aikana, mutta jospa ei enää tarvitsisi hädissään soitella kaikkia seudun eläinlekureita läpi, kun kani ei suostu syömään.

Lisäänpä tähän vielä toisen haikurunoni, jonka kirjoitin tänään Odessan unosista inspiroituneena. Kanini on muusani. ♥

Valkea vatsa
rauhallinen hengitys
mistä uneksit?

lauantai 10. elokuuta 2013

Odessan ensimmäinen eläinlääkärireissu

Hei!

Tällä kertaa on vuorossa hieman vakavampaa postausta. Jouduimme nimittäin eilen lähtemään ensi kertaa Odessan kanssa eläinkääkäriin. Heti aamusta huomasin, että Odessalla on joku hätänä - se ei nimittäin suostunut syömään mitään, ei edes suurinpia herkkujaan. Lisäksi se vältteli minua, suorastaan juoksi karkuun, vaikka yleensä se on hyvin seurallinen. Syömättömyys ei ehkä kuulosta kovin dramaattiselta, jos ei tunne kaneja. Niiden elimistö ei kuitenkaan kestä päivänkään paastoa, ja kaksikin päivää syömättä ollut kani voi jo kuolla.

Epäilin, että sille on tullut ummetusta. Niinpä kävin apteekista parafiiniöljyä, ja annoin sitä kanille. Parin tunnin päästä sen antamisesta se suostuikin jo syömään hieman basilikaa ja heinää.

Oli todellisen työn ja tuskan takana saada samalle illalle eläinlääkäriaikaa. Jouduin soittelemaan läpi varmaan 10 asemaa, ennen kuin sain ajan Linnumäestä, joka on melkein Porvoossa asti (asumme siis itse Helsingissä).  Vaikka Odessa olikin jo syönyt hieman, eläinlääkäri suositteli, että tuomme kanin tarkistukseen.

Onneksi hyvä ystäväni Mirva suostui lähtemään autokuskiksi. Myös töistä etukäteen lähtenyt poikaystäväni tahtoi mukaan. Kanillamme oli siis kolmen hengen autosaattue eläinlääkärireissulle, kyllä hieman huvitti. Näkee, että meillä on kovasti rakastettu Puppa. :D

Ajattelin autossa, että saattaa tulla ns. turha reissu - mutta miten väärässä olinkaan! Todella hyvä siis, että menimme. Kävi näet ilmi, että Odessalle oli tullut ähky. Eläinlääkärin mielestä oli huolestuttavaa, että se oli tullut näin nopeasti. Odessa ei kuulemma saa tarpeeksi kuitua. Hän rauhoitti Odessaa hieman, ja tutki samalla sen suun. Odessalle oli kuulemma tuloillaan hammaspiikkejäkin, ja saatiin samalla nekin hoidettua. Lisäksi Odessa sai kipulääkettä ja B-vitamiinia piikillä. Eläinlääkäri myös antoi minun kokeilla Odessan "piparkakkutaikinamaista" vatsaa, jotta tunnistaisin itse jatkossa ähkyn. Kanin vatsan kuuluu kuulemma olla aivan pehmeä, ja Odessan vatsassa tosiaan tuntui kiinteä möykky.

Nyt Odessalla on edessä 10 päivän kipulääkekuuri täällä kotona, ja lisäksi kuukauden mittainen tehokuuri papaijatabletteja, yksi aamuin ja yksi illoin. Kuukauden kuluttua menemme Linnumäkeen vielä kontrollikäynnille.

Odessan ruokavalioon tulee nyt pieniä muutoksia. Vähennän tuoreruokaa, lisään heinää, ja koska Odessa on aina ollut vähän laiska syömään heiniään, se saa lisänä hieman kuitupitoista näkkileipää. Lisäksi kuukauden tehokuurin jälkeen Odessa saa joka päivä yhden ruoansulatusta edistävän papaijatabletin. Onneksi nuo tabletit eivät ole kovin kalliita; kolmen kuukauden annos maksaa noin 15 euroa. Eläinlääkäriin muuten upposi kyllä hulppea summa, mutta se oli hyvin käytettyä rahaa, sillä Odessa voi nyt todella paljon paremmin. Se ei pahemmin halua tulla silitettäväksi, kun on varmasti stressaantunut eläinlääkäristä ja lääkkeiden annosta, mutta sille maittaa taas ruoka ja se purputtaa hyväntuulisesti.

Vastaanottovirkailija eläinlääkärissä varoitteli, että kanit saattavat aluksi kapinoida papaijatablettien syömistä vastaan. Niinpä annoimme eilen ensimmäisen tabletin siten, että murskasin sen jauhoksi lusikalla, sekoitin tippaan vettä, imaisin pipettiin ja sitten käärimme kanin pyyhkeeseen, ettei se pääse rimpuilemaan, ja annoin lääkkeen sille suoraan suuhun pipetillä.

Tänään ajattelin, että kokeilenpa huvikseni, menisikö tabletti alas ihan sellaisenaan. Ja kyllähän se meni, Odessa rouskutti sen kuin minkäkin makupalan. Tämä on todella hyvä asia; nyt joudumme siis antamaan pipetillä vain kipulääkkeen kerran päivässä, kun tabletit kerran menevät muutenkin. Mitä vähemmän joudumme Odessaa pipetoimaan, sen vähemmän sille koituu stressiäkin.

Eli loppu hyvin, kaikki hyvin, siltä näyttäisi. En voi sanoin kuvata, miten helpottunut olen, kun selvisimme vain säikähdyksellä. Ja uuden ruokavalion ja ravintolisän avulla voi hyvinkin olla, että tämä tilanne ei enää pääse toistumaan.

P.S. Eläinklinikka Linnunmäkeä voin suositella todella lämpimästi! Todella ystävällistä asiakaspalvelua, ja todella asiantuntevaa hoitoa. Ovat nimenoman erikoistuneet lintuihin, matelijoihin ja eksoottisiin nisäkkäisiin - Odessa ilmeisesti lukeutuu jälkimmäisiin. :D