Odessa nukkui tänään hyvin sikeitä päiväunia. Niin sikeitä, että sain rauhassa napsittua siitä monta kuvaa sen heräämättä. Mahtoi olla makoisat unet.
Kyljellään reporankaisen rentona makaava kani on yksi maailman suloisimpia näkyjä. Pieni valkea masu paistaa luottavaisesti katsojan ihailtavaksi, korvat sojottavat vähän minne sattuu ja rintakehä kohoilee vain hiljakseen, rauhallisesti.
Puppan mahtavien unenlahjojen ihailun lisäksi meillä on muitakin hyviä uutisia. Kävimme tänään Linnunmäessä jälkitarkastuksessa - on näet kulunut tasan kuukausi siitä, kun Odessalla oli ähkyn oireita. Tällä kertaa saatiin kanille terveen paperit, mikä on tosi hieno asia. Olen helpottunut ja onnellinen. Minun pitää vielä tarkkailla Odessan papanoita ja syömistä mahdollisen ripulin tai hammaspiikkien varalta, mutta noin muuten ollaan kuivilla vesillä. Varmaankin joudutaan vielä käyttämään Odessaa hammaspiikkien poistossa sen elämän aikana, mutta jospa ei enää tarvitsisi hädissään soitella kaikkia seudun eläinlekureita läpi, kun kani ei suostu syömään.
Lisäänpä tähän vielä toisen haikurunoni, jonka kirjoitin tänään Odessan unosista inspiroituneena. Kanini on muusani. ♥
Valkea vatsa
rauhallinen hengitys
mistä uneksit?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti