Maastossa Chico on aivan verraton vuorivuohi. Se hyppii, juoksee ja kiipeilee kaikki kalliot, polut, rungot ja ojat hyvin varmatassuisesti. Mikään ei vedä vertoja sille puhtaalle riemulle, jota tämä piski kokee, kun sen päästää metsässä irti hihnasta. Koirapuistossa ei ole yhtään niin kivaa; kyllä Chico tietää, milloin on aidat ympärillä. Kun päästän Chicon vapaaksi, se saattaa alkuun juosta pitkään suuria ympyröitä aivan riemuissaan.
Tänään herraskoira oli kuitenkin verrattain rauhallisella tuulella, joten sain napsittua siitä muutamia kuviakin. Minulla on aivan uusi, minulle erittäin hieno kamera, jota en tosiaankaan osaa käyttää. Oli kuitenkin jännää edes yrittää. :D
Ja tässä siis kuvia minun ja Chicolin tämänpäiväiseltä metsäretkeltä.
Uuden kamerani jänniä tarkennusominaisuuksia! Todella taiteellinen kuva, eikö vain. ;)
"Annamunjomennäannamunjomennäannamunjo..."'
Minusta on muuten aika mielenkiintoista, että hihnassa ollessaan Chico ei juurikaan kuuntele minua, mutta sen ollessa täysin vapaana voin luottaa siihen. Tänäänkin tuli toinen koira metsässä vastaan, Chico lähti jo juoksemaan lujaa sitä kohti, mutta kun huusin "tänne", se kääntyi ympäri ja tuli luokseni. Ja istuipa vielä aivan kiltisti aloillaan sen aikaa, että sain napsautettua hihnan kiinni. Ehkä sillä on jokin vaisto, joka kertoo, että jos se ei tottele, se ei enää pääse riehumaan vapaana... :D
Siinäpä kaikki tällä kertaa.
~ Caramea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti